Päivän hyvä työ

Hetki sitten ovellemme saapui odottamaton vieras...

Ovikello soi. Ovella odotti vanha rouva koiran kanssa, selvästi kylmissään molemmat. Oli rouva kuulemma harhaillut useamman tunnin eksyksissä metsissä. Selvästi oli kuitenkin helpottunut siittä, että ihmisten ilmoille metsästä oli löytänyt, mutta kylmyys ja oudot maisemat rouvaa selvästi painoivat. Oli lähtenyt koiraa ulkoiluttamaan auttaakseen osakseen hommissa, ettei kaikki jäisi lasten tehtäväksi. Oli koira kuitenkin metsässä neuvonut väärään suuntaan, vaikka ennen tien kotiin oli aina tuntenut. Rouvalta oli vielä puhelinkin unohtunut matkasta, ettei voinut apua soittaa eksyksissä yksin metsän siimeksessä.

Rouva kuulemma asuu itse jossain päin keskisuomessa äänekoskella. Oli tullut viettämään Joulua tänne Lempäälään lastensa pariin. Tiesi kuitenkin kertoa lasten asuvan Kiviahossa. Näin parhaaksi lähteä häntä itse viemään kotiinpäin. Olisi ollut vielä pitkä tarpominen tuolla pakkasessa Kiviaholle. Kylmettymäänkin kun oli jo ehtinyt. Siinä matka sitten jutusteltiin mukavia ja oli oikein mukava ja pirteä ihminen korkeasta iästään huolimatta. Muistutti kovasti omaa isöäitiäni :)

Siellä olikin ehditty hätääntyä, että mihin se mummi on kadonnut ja etsimäänkin lähdetty. Onneksi nuorempi mies oli jäänyt kotiin odottamaan josko mummi ilmaantuisi ja ilmoittikin heti mummin saapumisesta kotiin. Kovin olivat kiitollisia, mutta ilo oli kyllä täysin omalla puolellani. Joulumieli nousee kattoon miettiessä kuinka Mummi saatiin siinä perheessä turvallisesti kotiin ja Joulun viettoon. Helposti tuonne isoon metsään eksyy lopullisestikin. Onneksi oli rouvalla ollut joku johdattamassa mukana...

Hyvää Joulua kaikille ja muistakaa huomioida myös lähimmäisiänne!

Antamisen ja auttamisen ilo on paras ilo...

Tammelantori Joulutunnelmassa...

Kuluneena viikonloppuna tuli käytyä katsomassa Tampereella Tammelantorin Joulu hulinaa.

Paikalla oli paljon ihmisiä purevasta pakkasesta huolimatta. Torikauppiailla oli paljon erilaista tavaraa tarjolla ja joululeivonnaisia löytyi joka pöytärivistä. Tarjolla oli myös näyttäviä käsitöitä, joista Matti Myöhäiset saattoivat löytää upeita joululahjoja mukaansa vietäväksi.

Vaimon kanssa torilla vierähti äkkiä pari tuntia ja jotain mukaankin torilta tarttui. Harmi vain tuo pakkanen. Joutui lähtemään aiemmin kuin olisi halunnut, koska varpaista alkoi tunto kokonaan lähteä. Täytyy todeta ettei nämäkään talvikengät olleet nimensä veroiset. Tuntuivat kovin lämpöisiltä kaupassa ja vuori oli miellyttävän paksu. Viikon käytön jälkeen vuori on kuitenkin painautunut tiiviiksi ohueksi kerrokseksi kengissä. Eipä lämmitä enää. No siitä huolimatta oli kuitenkin mukavaa käydä joulutunnelmissa torilla.

Mustavalkoisista kuvista huolimatta saatoitte huomata muun väen joukossa erään hyvinkin tutun henkilön. Vanha valkopartakin ehtinyt vielä torille ihmisiä tervehtimään, vai lienikö ehkä ostoksilla? Onkohan tontuilla loppunut aika lahjoja tehdessä kesken? ;)

Loppuun vielä Tammelan torin snägäri

Nyt ollaan hyvin lähellä...

Alan olla hyvin lähellä sitä mihin olen pyrkinyt HDR-kuvien suhteen. Vihdoin ratkaisin pulman millä saada ihminen ja ennenkaikkea ihon sävyt säilytettyä HDR-kuvassa ilman että muusta kuvasta häviää HDR-olemus. Tässä sama kuva edellisellä kerralla kun yritin ihon sävyt saada säilymään. Hävisi HDR-look melko tehokkaasti ja ihosta tuli elottoman oloinen:

Alkaa omaa silmää jälki miellyttämään ja kuvat pomppaa esille ihan erilailla perus valokuvista. Kaikkiahan ei tietenkään voi miellyttää ja löytyy näitä ihmisiä, jotka vannovat perinteisen valokuvan nimeen. HDR-kuvia tuleekin käyttää oikeissa tilanteissa, sillä niistä häviää maku, mikäli kaikki kuvat saman käsittelyn saisivat ;)

Mikä on oma mietymyksesi kuvien suhteen? Vannotko perinteisen valokuvan nimeen, vai miellyttääkö silmää esimerkiksi musta/valko kuvat tai esimerkiksi seepia-sävyiset? Kerrohan oma mielipiteesi kommentoimalla kirjoitusta!

Joulumarkkinat takanapäin

 Markkinat vietetty ja vatsa täynnä glögiä ja piparkakkua! Sää hieman kenkkuili loppuvaiheessa päivää ja alkoi ensin tulla vettä, joka sitten vaihtui onneksi lumisateeksi. Onneksi pieneen sateeseen oli varauduttu ja katoksia ja sisätilaa oli tarjolla. Lapset pääsivät pukin polvelle kertomaan kuulumisiaan kuluneesta vuodesta ja kertoilivat lahjatoiveita. Välillä meinasi olla parkkitilan kanssa ahtautta, mutta tästäkin selvittiin. Sopu sijaa antaa ;) Ensi vuodeksi on suunnitteilla hieman isommat tilat tapahtumaa varten. On sitten mahdollisuus useammilla tulla varaamaan oma paikka markkinoilta.

 

 

 

Kiitos kaikille osanottajille ja kävijöille!

Lahja ideoita Joulua odotellessa

Saattaa olla joihinkin perheisiin tulossa taiteellisia joululahjoja. Tontuilta kuultuna ;)

Niinhän se on, että Jouluun on enää vajaa kaksi viikkoa... Tässä vaiheessa alkaa olla hieman myöhäistä tämmöistä lahjaa ajatella, ainakaan niin että se Jouluksi ehtisi. Tässä kuitenkin mahtava lahja idea vaikka ensi Jouluksi vanhemmille vietäväksi, tai läheisille. Eikä sen aina Joulu tarvitse olla. Luultavasti Tämmöinen yllätys olisi monille mieluinen:

Kyseessä siis on valokuvasta teetettävä taulu. Olen näistä sivuillani jo maininnutkin, että kauttani on mahdollista tilata kuvansa myös valmiiksi taulukankaalle siirrettynä ja varmasti on laatu kaikkia tyydyttävää. Tässä Vaimoni esitteleekin omasta hääkuvastamme tehtyä taulua(hääkuvan kuvannut Jaana Pitkänen). Laatu on, niinkuin kuvasta näkyy, hyvää.

Tässä onkin ollut viimeaikoina kiirettä, jotta on saatu tauluja asiakkaille tehtäväksi niin, että asiakkaat taulunsa ennen Joulua saisivat. En voi nyt tässä vaiheessa tietenkään julkaista kuvia tauluista, sillä siinä saattaisi yllätys mennä piloille ;)

Joulumarkkinat ovatkin sitten ylihuomenna! vielä huomisen saa painaa aamusta iltaan paikkoja kuntoon markkinoita valmistellessa. Melkein kaikki onkin jo valmista, mutta vielä riittää tekemistä. Joulupukin pajakin on jo valmiina ja odottaa vieraita ^^

Tervetuloa Joulumarkkinoille ja hyvää Joulun odotusta!

Hautajaisissa kuvaaminen

Kuluneena viikonloppuna tuli jälleen kuvattua hautajaisissa. Tällä kertaa kuvaaminen herätti itsellä hieman kysymyksiä:
-Onko eri kuvaajille kirkossa eri säännöt?
-Onko oikein rikkoa kirkon sääntöjä saadakseen hyviä kuvia omaisille?

Tässä kaksi suurinta kysymystä mielessä tällä hetkellä.

Olen aina ennen kirkkoon kuvaamaan menoa ilmoittanut asiasta kyseisen kirkon suntiolle ja sopinut etukäteen miten kirkossa tulee käyttäytyä. Kirkoissa on yleisesti annettu rajoitteiksi ettei kirkon etuosassa saa olla kuvaamassa, salamaa ei saa käyttää, papin siunausta ei saa kuvata, eikä vainajan tuontia kirkkoon. Tähän asti kaikki onkin sujunut rajoitteista huolimatta hienosti, mutta tällä kertaa paikalla oli myös toinen kuvaaja joka ei ollut etukäteen ottanut mitään yhteyttä suntioon, eikä muuhun kirkon väkeen. Toinen kuvaaja kuvasi siunauksen, oli koko ajan kirkon etuosassa ja käytti surutta salamaa. Kaikki arkulla kävijät olivatkin kuvia varten kääntyneinä häntä kohti, joten itselleni kuvattavaksi jäivät selät ja kyljet.

Kyseisestä asiasta juttelin tuossa kolleegani kanssa ja hän kertoi että heidän toimitapansa on olla kysymättä kirkolta mitään vaan mennä omaisten ehdoilla. He käyttävät salamaa ja kuvaavat kirkon etuosassa. Tärkeintä on asiakkaan miellyttäminen. Toisaalta yhdyn tähän näkemykseen ja taas toisaalta en. Olen lukenut ja kuullut myös näistä tapauksista miten ennen mainittu käytös kirkossa on johtanut joissakin kirkoissa siihen että kuvaaminen kirkossa on vallan kielletty.

Haluankin herättää tässä kysymyksen; olisiko ollut oikein kyseisessä tilanteessa unohtaa etukäteen kirkon kanssa sovitut säännöt, tempaista salama vyöltä järkkärin päälle ja siirtyä kysymättä kuvaamaan etuosaan kirkkoa parhaalle paikalle?

Pistää miettimään miten jatkossa aion toimia kirkossa kuvatessa. Ehkä sitten paras vaihtoehto on juuri tämä että mennään omaisten ehdoilla. Saavat ainakin asiakkaat parasta mahdollista laatua rahalleen, mutta kuinka kauan sitä on tervettullut kuvaamaan kirkkoon jos aina toimii vastoin sääntöjä?

Hautajaiset ovat jokatapauksessa mielestäni vaativin kuvaustapahtuma. Paikalla on aina raskas tunnelma ja käytöksen täytyy olla korrektia, eikä herättää turhaa huomiota. Kuvat on otettava, vaikka välillä on vieraiden suruhetkiä vaikea ikuistaa. Se vain tuntuu siinä tilanteessa pahalta, mutta vieraat silti niin haluavat ja arvostavat tätä.

Kommentit ovat tervetulleita.

Lasten valokuvaus

Lapsikuvat ovat usein todella hellyyttäviä, mutta vaativat kuvaajalta pitkää pinnaa onnistuakseen. Lapsia kun et yleensä saa mieleiseesi asentoon, taikka paikkaan kuvaustilanteessa. Kaikilla kuvaajilla on omat kikkansa saadakseen lasten huomion. Yleisenä ohjeena voi kuitenkin pitää että kuvatessa täytyy mennä lasten ehdoilla ja koittaa saada lapsi keskittymään johonkin muuhun kuin itse kameraan. Jokin kiva leikki tai mieluinen leikkikalu onkin hyvä vaihtoehto jonka varjolla kuvan saa napattua aivan huomaamatta. Kuvista, jotka otetaan lapsen itse sitä huomaamatta, tuleekin yleensä niitä parhaita. Silloin lapsi on luonteva kuvassa. Yhden lapsen kanssa kuva on vielä kohtalaisen helppo saada, mutta kun kyseessä on useampia nopeita ja täynnä energiaa olevia lapsia, on lasten saaminen samaan kuvaan jo toinen haaste.

Eilen kuvattavanani olikin kaksi iloista ja energistä lasta, jotka eivät pysyneet sekuntiakaan paikallaan. :) Kaikki lelutkin kun tuntuivat olevan ehkä hieman liian tuttuja ennestään, ei huomiota heiltä meinannut millään saada puoleensa. Aluksi kamera ja salamalaitteet ihmetyttivätkin ja tuli ujopupu pöksyyn. Hieman kun antoi aikaa tutustua laitteisiin ja keskittyä johonkin leikkiin, niin onnistui kuvaaminenkin lopulta. Saatiin kauniista lapsista kauniit kuvat aikaiseksi...

Hyvää Joulunodotusta kaikille!

Jatkoa Egyptistä

Niistä Egyptin hyvistä puolista vielä lisää. Olihan siellä sitä aurinkoa ja lämpöä. Sai olla kyllä varjossa päivän paahteessa, sillä aurinko oli todella polttava keskipäivästä. Onnistuin itse hankkimaan nestehukan ja olo olikin yhtenä päivänä melko kurja. Päätä särki, teki niin pahaa ettei pystynyt syömään ja vapisutti. Siihen onneksi auttoi juominen ja illasta olo koheni huomattavasti.

Palmujen katveessa olikin mukava olla hetkittäin päivän paistetta paossa ja nauttia virvokkeista. Ehdottomasti parasta reissulla oli mahtava matkaseura! Iltaisin kokoonnuimme porukalla pelaamaan hieman korttia ja päivittelemään paikallista menoa ja kulttuuria. Kiitokset vaan koko porukalle!

Vaikka hotelli itsessään olikin suuri pettymys, oli siivojat mukavia ja tekivät kaikenlaista hauskaa huoneisiin pyyhkeistä. Tosin tuntuikin että heidän siivoamiseen varaamastaan ajasta suurin osa kului juurikin näihin taideteoksiin, joilla kosiskeltiin selvästi tippiä ;) Muuten huoneistossa ei oikeastaan muuta tehtykkään kuin pedattiin sängyt ja harjattiin lattiat. Lattianpesusta paikalliset tuskin ovat kuulleetkaan. Joissakin hienoissa autoliikkeissä kyllä pestiin ilta-aikaan lattiat ja pesuvedet heitettiin tietenkin kadulle liikkeen pääoven eteen.

Rakennukset ovat kyllä kaikkialla persoonallisia, siis kaikki mitkä valmiimpia ovat. Suurin osa rakennuksista on joko täysin, tai suurimmaksi osaksi kesken. Syynä tähän ilmeisesti jokin hieno lakipykälä veronkierto mahdollisuus joka antaa rakennuttajalle 25 vuoden verovapauden niin kauan kuin rakennus on kesken. Tässä kuitenkin hieman näitä valmiimpia persoonallisia rakennuksia.

Loppujen lopuksi voi todeta matkan olleen hyvin avartava. Ennakko käsitykset Egyptistä olivat aivan toista mitä paikan päällä näki. Pääsi hyvin kyllä näkemään tämän Egyptin nurjan puolen tällä reissulla mitä ei suositummissa turistikohteissa näe. Miehet iltaisin rynnäkkökiväärein varustautuneina hotellin ulkopuolella vahtimassa, mafian väki odottamassa nurkan takana hämärällä kujalla ja kaikki keskeneräisyys ja epäsiisteys. Muistaapahan taas arvostaa tätä kotimaatansa ja voi tyytymäisenä ottaa janoon hörpyn raanavettä!

Näihin tunnelmiin ja näkyillään Suomen kamaralla!